Levyarvio: Hiromi – Move: The Trio Project (2012)

Move on japanilaissyntyisen Hiromi Uehara (s. 1979) niin sanotun Trio Projectin toinen studioalbumi. Virtuoosimaisesti pianoa soittavan, ja kaikki kappaleet säveltäneen Hiromin lisäksi, trion täydentää R&B:n ja jazzrockin hallitseva basisti Anthony Jackson (s. 1952) ja enemmän rockin puolelta tunnettu, mutta myös jazzrockiin eri yhteyksissä sekaantunut, rumpali Simon Phillips.

Hiromi (kuten hänen artistinimensä kuuluu) aloitti piano-opintonsa klassisen musiiikin parissa jo kuusi vuotiaana siirtyen hieman myöhemmin jazzin pariin. Ennen varsinaista jazz-uraansa hän ehti kuitenkin soittaa jopa Tšekin filharmonisen orkesterin kera vain 14 vuotiaana. Myöhemmin hän opiskeli Berklee College of Musicissa itsensä pianisti Ahmad Jamalin mentoroimana. Ensimmäisen soololevynsä Another Mind Hiromi julkaisi vuonna 2003. Tuota levyä seurasi viisi muuta levyä kunnes Hiromi vuonna 2011 löi hynttyyt yhteen Jacksonin ja Phillipsin kanssa. Tämän Trio Projectin ensimmäinen levy Voice ilmestyi jo samana vuonna.

hiromi.jpg
Hiromi Uehara

Movella kuten Hiromin aiemmillakin levytyksillä jazz ja klassinen musiikki kohtaa nautittavasti. Trio Project toi kuitenkin Hiromin musiikkiin aiempaa selkeämmin myös rock-vaikutteita. Move jatkaa hyvinkin saumattomasi edeltäjänsä Voicen linjoilla tuoden mukaan kuitenkin aiempaa selkeämmin myös progressiivisen rockin tuntua.

Trio Projectin musiikkia voisi hyvin kutsua myös power jazziksi Sen verran voimallista on itse Hiromin ja Phillipsin soitto. Etenkin Phillipsin rock-rumpalointi toimii vedenjakanana joka määrittelee Moven jazzin sijasta nimenomaan jazzrockiksi. Jackson sentään tyytyy pääosin perinteisempään basistin rooliin leipoen taustalle paksuja grooveja joidenka päällä Hiromin ja Phillipsin on hyvä mellastaa.

Hiromi soittaa lähes koko ajan akustista pianoa, ja hyvä niin, sillä muutaman kappaleen syntetisaattori-soundit ovat suht kornin ja koomisen kuuloisia papatuksia. Pianistina Hiromi on aivan huippuluokkaa ja hän tuntuu olevan kotonaan niin lyyrisempien klassis-vaikutteisten tunnelmointien kuin vauhdikkaiden ja rytmikkäiden juoksutusten kanssa. Jälkimmäisiä riittää levyllä huomattavasti edellä mainittuja enemmän!

Olen kuulevinani Hiromin polveilevissa ja suht kompleksisissa sävellyksissä myös progressiivisen rockin vaikutteita. Toki nuo elementit voivat olla hänen klassisen musiikin taustastaan lähtöisin, mutta ihmettelisin silti jos ei progen klassikkolevytykset olisi hänelle lainkaan tuttuja. Hiromin agressiivisen rytmisessä soitossa kuuluu mielestäni myös Keith Emersonin vaikutus.

Movelle on peräti 69 minuuttia pituutta ja ehkä siinä on kymmenisen liikaa. Osa sävellyksistä jää hieman liikaa soitannollisen briljeerauksen varaan tai sitten vaihtoehtoisesti on liian tyypillisiä jazz-pianokappaleita. Onneksi suurin osa materiaalista kuitenkin on laadukasta ja parhaimmillaan jopa loistavaa kuten levyn aloittava 8 minuuttinen Move joka sisältää upean mutkikkaita kohtia jotka soitetaan vaivattoman kuuloisesti.

Parhaat biisit: “Move”, “11:49 PM”

Arvosana: ****

Kirjoittaja: JANNE YLIRUUSI

Kappaleet:

  1. Move (8:35)
  2. Brand New Day (7:03)
  3. Endeavor (7:25)
  4. Rainmaker (7:39)
  5. Suite Escapism: Reality (5:33)
  6. Suite Escapism: Fantasy (6:37)
  7. Suite Escapism: In Between (7:53)
  8. Margarita! (7:29)
  9. 11:49PM (11:30)

Muusikot:

Hiromi Uehara: piano, syntetisaattori Anthony Jackson: basso Simon Phillips: rummut

Tuottajat: Hiromi Uehara, Michael Bishop

Levy-yhtiö: Telarc Digital


 

Jätä kommentti

Website Built with WordPress.com.

Ylös ↑