Viikon Teos 13: After Crying: Megalázottak és megszomorítottak

Jatkamme Bartokin jälkeen pustalla veljeskansan kulttuurin perkaamista. After Cryingin levyn vaikeasti suuhun mahtuva nimi kääntyy suomeksi ”He ovat nöyryytettyjä ja surullisia”. Melko melankolista materiaali onkin.  Luonnehtisin levyä termillä ”arkitehtoninen”. Se on tarkkaan valituista elementeistä huolellisesti rakentuva kokonaisuus, joka rakentuu vähitellen. 20-minuuttisen avausraidan alkupuoliskoa hallitsee vähäeleisen luonnollisen mollin I-III-IV-VI kadenssin varaan rakentuva sointukulun ympärille rakennettu sellosoolo. Luonnollinen molli luo arkaaista ilmapiiriä, jota haetaan vielä selvästi kolme minuuttisella kakkosraidalla, jossa on jousisovituksineen ja kirkkolauluineen vanhan musiikin piirteitä. Itse avausraita rakentuu loppua kohti melko intensiiviseksi kun mukaan tulee jazz-henkisiä puhaltimia.

Lyhyiden kakkos- ja kolmosraidan jälkeen neljäntenä seuraa 11-minuuttinen nimikappale, jossa on 11/8 ja 7/8 rytmeineen selkeimmin progressiivisen rockin tunnelmaa, muuten levyä runsaine jousisovituksineen, vähäisine lauluineen ja puuttuvine backbeateineen on vaikea luonnehtia rock-musiikiksi.

Levy on rakennettu ikään kuin eri instrumenttien ja laulun vuorotellen pitämistä puheenvuoroista. Se alkaa sellosoololla ja päättyy rumpusooloon, mikä on aika epätavallinen ratkaisu. Musiikin verkkainen kehittyminen luo assosiaatioita minimalisteihin, ja Pekka Pohjolan ja Mike Oldfieldin kaltaisiin progemuusikoihin. Toisaalta musiikissa ei ole Oldfieldin pastoraalisuutta eikä Pohjolan äkkivääriä jazz-harmonioita. Toisin kuin Bartok, After Crying ei ammenna maansa kansanmusiikkiperinteestä, vaan nojautuu pikemminkin taidemusiikin tyylikeinoihin. En tunne yhtyettä tai sen taustaa, mutta sovituksista tällä ja etenkin Overground Music –levyllä on pääteltävissä, että mukana on melko vakavaa akateemista sävellys- ja sovitusosaamista

Kirjoittaja: SAKU MANTERE

 


Muut Viikon teos -sarjan osat löydät täältä.


fb_cta

One thought on “Viikon Teos 13: After Crying: Megalázottak és megszomorítottak

Add yours

  1. Yhtyeen perustajat Csaba Vedres ja Péter Pejtsik olivat opiskelleet konservatoriossa, ja uskoakseni suurin osa myöhemminkin mukaan tulleista muusikoista oli saanut muodollisen koulutuksen musiikinteossa. Tämä selittää yhtyeen muodollisen osaamisen ja omaperäisen tavan yhdistellä taidemusiikillisia ideoita tälläkin levyllä kuultaviin King Crimson – ja myöhempien levyjen ELP-vaikutteisiin. Arkaaisuus liittynee tietoiseen valintaan hylätä modernimpi taidemusiikin pääasiallisena vaikutteena ja ehkä muutenkin konseptuaaliseen ”vanhakantaisuuteen”.

    Itäblokin progeyhtyeissä oli 80-luvulla itse asiassa tavallista, että muusikoilla oli enemmän muodollista koulutusta kuin läntisillä kollegoillaan, koska ammattimuusikoilta yleensä odotettiin asianmukaista koulutusta. Ja rock ei ollut koskaan oikein hyväksyttyä, taidemusiikkia sen olla piti. Siksi(kin) monet yhtyeet lähestyivät progressiivista rockia hieman erilaisesta näkökulmasta kuin länsieurooppalaiset yhtyeet.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

WordPress.com.

Ylös ↑

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggers like this: