Levyarvio: Caravan – Waterloo Lily (1972)

Waterloo Lily on Caravanin neljäs studioalbumi ja ensimmäinen ilman koskentinsoittaja Dave Sinclairia. Dave Sinclair liittyi Robery Wyattin perustamaan Matching Moleen ja Caravan päätyi värväämään uudeksi kosketinsoittajakseen Steve Millerin joka oli aiemmin soittanut jazz-rock -yhtye Deliveryssa.

Siinä missä Millerin edeltäjä Dave Sinclair suosi urkuja oli Millerin pääaseena Wurlitzer-sähköpiano mikä jo yksinään muutti Caravanin kokonaissoundia suuresti. Etenkin kun tähän yhdistettiin yhtyeen selvä liikahdus jazzin suuntaan Waterloo Lilylla.

miller-lol
Steve Miller ja Lol Coxhill

Miller toi mukanaan Deliverysta myös pari vierailijaa jotka molemmat olivat enemmän tai vähemmän jazz-maailman kanssa sinut. Steve Millerin veli kitaristi Phil Miller kitaroi levyn ehkäpä jazzahtavimmassa kappaleessa 10 minuuttisessa ”Nothing At Allissa” jossa on maukasta jamittelua ja jumittelua joka tuo mieleen Miles Davisin A Tribute To Jack Johnsonin -levyn (1970). Myöskin Deliveryssa soittanut taitava sopraanosaksofonisti Lol Coxhill vierailee edellä mainitussa kappaleessa, kuten myös levyn avaavassa nimiraidassa.

Caravan-_Waterloo_Lily.jpgNimiraita ”Waterloo Lily” onkin kiinnostava kappale koska se kuulostaa pitkälti Hatfield And The Nothilta jonka Richard Sinclair ja Phil Miller perustivat muutamaa vuotta myöhemmin. Koko levy toimii  muutenkin jossain määrin samoissa sfääreissä kuin Hatfield And The North, mutta erityisesti tämä pätee Sinclairin säveltämään ”Waterloo Lilyyn”. Kappele sekoittelee sujuvasti rockia ja jazzia ja on ryyditetty pikkutuhmilla (Caravanin tavaramerkki jossain määrin) bordellin emännästä kertovilla sanoituksilla.

Teknisesti Caravanin soittotaidot ovat Waterloo Lilylla korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin, musiikki tuntuu myös hieman aiempaa monimutkaisemmalta. Waterloo Lily sisältääkin luultavasti Caravanin teknisesti taitavinta musisointia. Erityisesti Richard Sinclairin bassottelu on aivan upeaa kuultavaa kautta albumin, mutta myös Pye Hastings on vokalistina parhaimmillaan juuri tällä levyllä. Hän laulaakin tällä kertaa albumin kaikki raidat ”Waterloo Lilya” lukuunottamatta Sinclairin omaa kappaletta ”Waterloo Lily” jonka vokaalit hän hoitaa itse. Myös Steve Miller pääse esittelemään taitojaan sähköpianistina pitkin levyä ja erityisesti pitkän sooloilun muodossa levyn uljaimmassa kappaleessa eli  12 minuuttisessa ”The Love In Your Eyessa”. Kyseinen kappale sisältää myös tyylikkäästi käytettyjä jousia ja komean huilusoolon Caravanin vakio ulkojäseneltä Jimmy Hastingslta. Monipuolinen ”The Love In Your Eye” onkin yksi Caravanin upeimmista kappaleista.

Jazz-innostuksestaan huolimatta Caravan ei kuitenkaan hylännyt kokonaan popimpaa puoltaan ja Pye Hastingsin pirtsakka ”Aristocracy” onkin mainio kolmiminuuttinen ”jatko-osa” edellisen levyn ”Golf Girl” -pikkuklassikon tunnelmille. Rumpali Richard Couglan (joka on minusta ollut aina Caravanin heikoin lenkki) tosin intoutuu lievästi ylisoittamaan kappaleessa.

Waterloo Lily on minusta yksi Caravanin hienoimmista levyistä, mutta Caravan-fanit eivät sulattaneet levyn ilmestymisen aikoina yhtyeen jazzimpaa linjaa ja se menestyi suht heikosti. Seuraavana vuonna sekä perustajajäsen Richard Sinclair että uusi poika Steve Miller loikkasivatkin sitten ulos karavaanista jättäen tilaa sekä Dave Sinclairin paluulle että tietynlaiselle peruutukselle Caravanille tutumpaan musiikilliseen tyyliin.

Parhaat biisit: ”The Love In Your Eye” ja ”Nothing At All”.

Arvosana: ****½

Kirjoittaja: JANNE YLIRUUSI

Kappaleet:

A-puoli
1. ”Waterloo Lily” 6:47
2. ”Nothing at All / It’s Coming Soon / Nothing at All (Reprise)” 10:25
3. ”Songs and Signs” 3:39

B-puoli
1. ”Aristocracy” 3:03
2. ”The Love in Your Eye / To Catch Me a Brother / Subsultus / Debouchement / Tilbury Kecks” 12:31
3. ”The World is Yours”

Kokonaiskesto: 40:06

Bändi:

Pye Hastings: kitara, lauluSteve Miller: Wurlitzer sähköpiano, flyygeli, Hammond urut, sähkö-cembaloRichard Sinclair: bassokitara, lauluRichard Coughlan: rummut

Vierailijat:

Lol Coxhill: sopraano saksofoni (a1, a2) Phil Miller: toinen soolokitara (a2) Jimmy Hastings: huilu (b2) Mike Cotton: trumpetti (b2) Barry Robinson: oboe (b2)

Tuottaja: David Hitchcock

Levy-yhtiö: Deram


 

Mainokset

One thought on “Levyarvio: Caravan – Waterloo Lily (1972)

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

WordPress.com.

Ylös ↑

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggers like this: