Viikon Teos 12: Béla Bartók: Viides Jousikvartetto (Takács Quartet)

”The vocabulary of the blues is very limited, but some musicians with a great expressive ability know how to live with it. Take for example the English language. There are a thousand ways to pronounce the same word by using different accents. The same with words of the same sentence…This is also true of the blues. In 67, I wondered more what would have happened if Hendrix had interpreted Bartok’s string quartets, or Stravinsky’s ”Rites of Spring”. Hendrix with his power, his distinct style, his cutting edge in a totally different framework. The merging of the Afro-American culture, the blues and jazz, and the tonal harmonic European system. For me, ”Larks Tongue’s in Aspic” tried to answer this question: later I tried to enlarge the framework of African music with ”Discipline”…So, o.k. I’m not a blues guitarist, but I think I’ve met the Spirit of the blues several times…” – Robert Fripp, https://www.elephant-talk.com/wiki/Interview_with_Robert_Fripp_in_Rock_and_Folk

Olemme matkustaneet sarjassamme maasta toiseen etsien progressiivisen teoksen ideaa. Nyt vuorossa on Unkari. Vietämme pustalla seuraavat kaksi viikkoa. Bartókin jousikvartetoilla on sanottu olleen kiistämätön vaikutus King Crimsoniin, joka on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein progeyhtye. Jousikvartetoissa kuitenkin riittää aika paljon kuunneltavaa (täyteen ahdetun tupla-CD:n verran), ja ne ovat tyylillisestä jatkuvuudestaan huolimatta yllättävän erilaisia. Yritin siis löytää Viikon Teokseksi niistä parhaiten King Crimsonia muistuttavan esimerkin, jotta kaikkien ei täytyisi kahlata koko pakettia läpi. Päädyin viidenteen jousikvartettoon, sillä materiaali on perkussiivisuudessaan heti alusta alkaen rytmisesti hyvin King Crimson –tyylistä, ja harmonisestikin se muistuttaa hyvin paljon King Crimsonia Larksista Rediin.  Bartók käyttää symmetrisiä asteikoita (vähennettyä ja kokosävelasteikkoa) luomaan askeettista tunnelmaa, ja hakee vaikutteita bulgarialaisista kansantansseista 9/8 ja 11/8  -rytmeineen.

Bartók kirjoitti jousikvartettonsa kolmen vuosikymmenen aikana. Ensimmäinen julkaistiin jo vuonna 1909 ja siinä säveltäjä teki tiliä myöhäisen kansallisromantiikan kanssa. Aikakautena tämä edustaa samaa jaksoa, jolloin Stravinsky kirjoitti myöhäiskansallisromanttiset työnsä (esim. ”Tulilintu”, ”Kevätuhri”). Vaikka romantiikan perinne jäikin taakse, Bartók ei luopunut unkarilaisen kansanperinteen vaikutuksesta edes viimeisessä, kuudennessa jousikvartetossa, joka julkaistiin 1939, kuusi vuotta ennen hänen kuolemaansa. Bartókin suhde kansanperinteeseen olikin leimallisesti 1900-luvun modernismin leimaama. Kun Franz Lisztin kaltaiset kansallisromantikot olivat etsineet kansanlaulujen ja –tanssien sentimentaalista puolta, Bartok pyrki tavoittamaan niiden maailmallisen, kovan ytimen. Jousikvartetoissa esiintyvä kansanlaulumaisuus onkin harvoin lyyristä; pikemminkin sitä voisi luonnehtia vereväksi. Kansantanssimaisuutta esiintyy vuonna 1934 kirjoitetun viidennessä jousikvartetossa varsinkin sen ytimen muodostavassa kolmannessa osassa Scherzossa.

Viides jousikvartetto alkaa verevällä tykityksellä Allegro-osassa, jonka kaikuja minä kuulen eritoten King Crimsonin kappaleissa ”Larks Tongues in Aspic 2” ja ”Red”. Kokonaisuutena viidennessä kvartetossa on niinsanottu ”Arco” eli kaarirakenne, jossa teemat toistuvat ensin järjestyksessä ja sitten käänteisessä järjestyksessä palaten alkupisteeseensä. Tämä rakenne esiintyy paitsi koko konsertossa (nopea-hidas-nopea-hidas-nopea), myös ainakin ensimmäisen osan sisällä alussa ja lopussa toistuvana teemana.

Yleisvaikutelmana minulle korostuu jousikvartettojen suuri soundi, on ilmiömäistä, että neljällä jousisoittajalla saadaan kamariorkesteria muistuttava vaikutelma. Harmoniakielessä on paljon yhtymäkohtia King Crimsoniin, joskin Bartók kuulostaa minun korvaani modernimmalta ja atonaalisemmalta. Toisaalta hyvin yksinkertaisten tonaalisten aihioiden upottaminen raaemman kuuloiseen taustaan muistuttaa myöhempien postmodernististen säveltäjien kuten Alfred Schnittken töistä.

King Crimson ei toki ole ainoa Bartokista vaikutteita imenyt progeyhtye – ELP avaa ensilevynsä kappaleella ”The Barbarian”, mikä osoittautui myöhemmin versioksi Bartókin ”Allegro Barbaro” –nimisestä pianokappaleesta. Kun Bartokin perhe sai tästä vihiä, he syyttivät ELP:tä plagioinnista. Greg Lake mainitsi jossain haastattelusta, että Bartokin lesken soitto oli ”like getting a call from Mrs. Beethoven”. ELP toki sai vaikutteita klassiselta kentältä paljon laajemmin, kun taas Bartokin jousikvartettojen kuuntelusta todella saa hyvän kuvan King Crimsonin DNA:sta.

Kirjoittaja: SAKU MANTERE

 


Muut Viikon teos -sarjan osat löydät täältä.


fb_cta

One thought on “Viikon Teos 12: Béla Bartók: Viides Jousikvartetto (Takács Quartet)

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

WordPress.com.

Ylös ↑

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggers like this: